Jatsia Maggiorella

Maaseudullakin tapahtuu! Tämä ehkä pitänee vain käsittää laajalle levahtaneeksi asuinalueeksi, sen verran alkaa tulemaan tuttuja vastaan kaduilla ja kylillä ja alkaa myös tapahtumaan. Saattaa viitata myös kesään. Totta.
Enivei, kuluneena viikonloppuna oli luvassa jatsia Molo-paarissa. Kyllä, pienehkö jatsikokoonpano täältä sitten loppujen lopuksi löytyy ja kyllä, baarin nimi on Molo.
Baari on mukava pyöreä paviljonki Rancon rannassa, Maggioren rannalla. Ennenkuin kesä tulee, paikkahan on tuhottoman kylmä, mutta näämmä se onkin tarkoitettu tällaiseen kesämenoon. Äärestään mukavaksi paikan tekee se, että Touko saa tulla sinne kans! Ehtona tietty oli, että kaveri pysyttelee hiljempaa kuin muu kansa ja sehän meiltä onnistui kun vaan pidin tyypin vähän etäämmällä hurjan pelottavista väkijoukoista. Viimeksi tosin oli sen verran kylmä, että ovet olivat kaikki kiinni ja paikka oli aperitiivoaikaan sen verran täysi, että koko paikka oli aivan huurussa ja meteli oli sanoinkuvaamaton.
Tältä pohjalta sitten lähdin Touko kyydissäni katsomaan, että voinko ottaa T:tä lainkaan mukaani, jos ovet on kiinni ja jatsi soi niin että korvat raikaa. Perisuomalainen ennakkoasenteeni kun myös sanoi, että jatsiakin on monenlaista...
Mutta kuinka ollakaan, ilta oli lempeä, Molon ulkopuolella nurmialue, missä lapset ja koirat leikkivät sulassa sovussa ja äärestään miellyttävä jatsi soi kaikista avonaisista ovista. Ihmisiä istuskeli ulkona ja sisällä ja kaikki olivat haltioisaan kun koirat juoksivat tuhatta ja sataa nurmikentällä. Mikäpä tuollaisessa paikassa iltaa viettäessä. Kun vielä tajusimme Toukon kanssa lähteä ennenkuin se olisi aloittanut väsymystään haukkumaan ja ennenkuin mulle tuli kylmä. Sillä yöt ne viilenevät täälläkin.