Väestönlaskenta

Pääsinpä mukaan paikalliseen väestönlaskentaan. Ajanhetkellä 9.10.2011 vallitsevat olot tuli raportoida. Ensin meinasin, etten ala kahlaamaan nippua läpi, mutta sitten kunnantädit niin ystävällisesti sitä uudenmman kerran sitä pyysivät, niin johan hellyin täyttämään. Päätin täyttää postitse tulleen paperiversion, sillä ystäväni, ken tahtoi sähköisen version internetitse täyttää, törmäsi mielenkiintoiseen esteeseen. Meille ulkolaisille, kuten paikallisille, on olemassa semmoinen riemu kuin 'Codice fiscale'. Se on niinku henkilötunnus täällä. Siinä on paljon kirjaimia ja numeroita ja koostuu siis nimestä, syntymäajasta, syntymäpaikasta ja silleen. Eli olletenkin melko yksiselitteinen. Noh, ystäväni ei pystynyt kirjautumaan väestölaskennan tarjoamaan (Censimento) osoitteeseen omalla yksiselitteisellä codice fiscaalillaan. Hianoo... Aikansa soiteltuaan ympäriinsä ja saaden nolla neuvoa hän keksi "poistaa" codice fiscaalista kaikki muut paitsi ihan vaan ekan kutsumanimen. Ja väsäsi näin uudenkarhean koodin itselleen. Ja johan toimi nettisysteemi!!! Wau....

Tästä jälleen kerran mykistyneenä en siis lähtenyt edes yrittämään nettiversiota, vaan kahlasin kiltisti paperin läpi. "Finlandia" kerroin tosi monta kertaa ja muutoin raportoin, että kyllä, minulle tulee juokseva vesi sisään asuntooni ja on myöskin lämmintä vettä saatavilla. Laitoin rastin myös kohtaan "Kyllä, minulla on vessanpönttö". 

Että seuraavan kerran kun Italiasta kajahtaa väestölaskentatietoja, olen siellä mukana tilastoa muodostamassa. Olen myös saanut asua maassa sen viikonlopun, jolloin Berluskooni lopulta erosi työtehtävistään. Kaikkea jännää sitä eteen sattuukin!

Lämmitys - Episode 'n': Melt-down...

Raipatirai, lämmöt on. Nyt ne tulee ihan ulkoisista lähteistä. Ja nousussa on ollut viime aikoina. Eilen illalla nukkumaan mennessä sisällä oli 30,5 astetta, yön ikkunoita auki pitämällä sai tiristettyä asteen vähemmäksi aamuun mennessä. Enempään ei ole pystynyt aikoihin, koska yön alin kiiluu siinä karvan verran 26 asteen lämpimämmällä puolella. Tänään piti sataa, mutta en usko siihen. Maanantaiksi sitten taas veikkaavat sadetta. Se on kiva, onhan nyt jo kuitenkin keskiviikko... Kosteudet kuitenkin keikkuu siellä jopa 80% korvilla, pyykkien kuivumisen kanssa on niin sun näin. Vähän kuin Rio de Janeirossa konsanaan. Että ei sitä silleen oikeen osaa sanoa milloin pyykki olisi varsin kuivaa. Kuuma, kostea, hikinen. Vespalla kun päristää aamu'kirpeydessä' töihin mahdollisimman niukissa vaatteissa, niin saa inhimillisen lähdön päivän ruumiinlämpöihin.

No mutta, hyvällä syyllä voi syödä jäätelöä. Myös olen alkanut ymmärtää miksi pohjoisen tulokki näyttää armeliaasti vuosiaan nuoremmalta! En vain ole laittanut koko elämääni ihoani alttiiksi näille UV-säteilyille! Tänään mennään vain kasissa, huomiselle tarjoilevat yhdeksikön UV-annoksia. Että ei se ihme ole, että iho vanhistuu näissä lukemissa... Käyn Torreksen kanssa silleen perusmeiningillä lenkeillä ja jotenkin muutenkin vietän ilmeisesti omituisen paljon aikaani ulkoilmassa, sillä ihoni värinmuutos on aiheuttanut kunnioitusta. Ja ei, en ole palanut - en ehkä vain tajua suojata hipiääni tässä paahteessa. 

Lauantaina suunnitelmassa on päästä saunaan... Hm... pitäisiköhän sitä suunnitelmaa lykätä syksyyn!!!

Loppukevennökseksi sitten vielä viimeisin hupaisa sattumus. Naapurin kanssa meillä on yhteinen netti, langaton modeemi lähettää meille salasanasuojattua laajakaistaa. Siitä lähtien kun naapurin sälli osti uuden hienon modeemin viime joulukuussa, homma on toiminut moitteetta. Mitä nyt siinä EI toimi se puhelin, mistä naapurin poika kyllä maksaa, mutta saksalaisuudestaan huolimatta hän on ollut siitä yllättävän rauhallinen. Kun kuitenkin se netti on toiminut NIIN hyvin. Paitsi että perjantaista lähtien netti on ollut poissa. Se vain lähti pois. Ei tule enää linjaa pitkin modeemiin. Semmoista se on. Eihän se järkeen käy, mutta jotenkin se vain on niin.

Lämmitys - Episode V: The cold strikes back

Hehs, kuka muka luuli, että tämä tarina oli loppuunkäsitelty??!?!! Noh, jos luuli, niin hämyyn meni!

Elikkästen. Kauanhan se on se lämppäri pitänyt mekkalaa. Ei oikein tahtonut niinkun päästä liikkeelle. Kun tuli lämpimän veden tarve, se koitti ja koitti, tosi reippaasti, mutta eipä vaan meinannut kaasuun liekki syttyä vettä lämmittämään. Ja tämä sitten tuotti jos jonkinmoisia krohinoita ja narinoita. Joihin meinas mennä hermooooooo (tässä kohtaa voi äänen nostaa ihan rauhassa falsettiin asti). Totaalisesti. Onneksi opin sulkemaan illalla sänkyni ja lämppärin välisen oven herättyäni sen yskimiseen todella monena aamuna, se kun alkoi herätellä itseään kuudelta. KöhköhköhjaKÖHKÖH!

Tätä tokikin kuuntelin turhankin pitkään, jotenkin ei intoa riittänyt korjaajan kutsumiseen. Siis kaikkeen siihen liittyvän kanssa vääntämiseen...Niin joo, ja tietysti äänimaailman lisäksi lämppäri tarjoili aina vain lisääntyvässä määrin niin raikkaita herätyksiä kuin myös muita suihkukäyntejä sillä lämpimän veden tulo ei ollut mitenkään taattua. Ei liioin sen tuoton jatkuvuus mikäli sitä joskus saikin hanasta tulemaan. 

Lopullinen tuho tuolle urhealle taistelijalle koitti sitten keskiviikkoiltana. Se vain lopetti kaiken. Hanskat tiskiin. Sähkövialta tuo vaikutti ja siihen ei kyllä mikään kotoinen temppu auttanut. Joten hiphei ja taas olimme naapurin kanssa ilman lämmitystä sekä lämmintä vettä!

Päätimme selvittää asian pikapikaa - emme huoli paikallista 'tulemme vaikka vilkaisemaan viikon päästä' meininkiä lainkaan. Ja kuinka ollakaan. Torstaina lounasaikaan paikalle saapui korjaajapoika, joka löysi täysin kärähtäneen piirilevyn lämppärin uumenista, vaihtoi sen ja hopla - taas oli lämmitys seurassamme! Helppoa se on kun sen osaa. Korjaajapoika oli joku uusi hemmo, hommatkin sujuivat ihan uudella asenteella , tehokkuudella ja taidolla, waude. Huumormiehiäkin hän oli, pystyi juksaamaan naapurini melkein sydänkohtauksen partaalle, hehheee!

Illalla sen 'tulemme vaikka vilkaisemaan viikon päästä'-tyypin piti tulla poikkeemaan kanssa, kattomaan vähän tilannetta, mutta ei sitä ole vieläkään kuulunut. Tulee sit ehkä ens viikolla... Mutta ei se mitään: Meillä on toimiva lämppäri, kaiken lisäksi semmoinen, joka ei pidä meteliä! Uskomatonta!

Lämmitys - Episode IV: New Hope.

Kenellekään ei varmaan tullut suuren suurena yllätyksenä, että Saaga jatkuu. Mikä on tietysti enemmän kuin luonnollista, sillä suurelta osin on hoidettu vain seurauksia eikä paneuduttu alkuperäiseen syyhyn. Eli ne paineet. Ne ne taas veijarit lähtivät sitten nousukiitoon. Joten puhelua jälleen, lämpökattilafirmaan tällä kertaa. Yllätykseksemme he olivat tilanteen tasalla ja kertoivat että joku pala pitää tilata, menee viiden päivän päähän. Paineiden tasailua ja systeemin kanssa tasapainottelua sinne asti ja vihdoin joku Poika tuli vaihtamaan sardiinipurkinnäköisen palasen uuteen ja ehoempaan. Väitti, että sardiinipurkin pitäisi hoitaa homma ja paineiden tulisi pysyä kohdillaan. Tätä tässä on taas seurailtu ja hyvältä näyttää! Viva sardiinipurkki! Pientä 'hönkimistä' lämmitin jaksaa yhä pitää, mutta muuten kaikki hyvin. Nojoo, Pojat eivät ihan vielä ole tiukentaneet eteisen patteria, minor details. 

Lämmitys - Episode III: Return of the Heat

Voilà! Näin ovat jälleen lämmöt keskuudessamme. Tehokaksikko Pojat saapui tänään iltapäivällä - etuajassa olivat meidän pihassa odottelemassa. Naapurinpojan patteri korjattiin, mun eteisen patteri korjattiin ja eikun lämmityskattila käyntiin. Nyt tarkkaillaan tilannetta, mutta kaikki patterit lämpiävät ja tulee myös lämmintä vettä. Uskomatonta. Pieni miinus näyttäisi olevan eteisen patterin liki-mitätön vuoto, mutta Pojat varmaan tulevat laittamaan senkin kuntoon. Ehkä jopa ihan pian. Mutta jopa siis kylppärissä rupesi lämpiämään - parin vkon tauon jälkeen.

Kyllä se on vaan mukavaa, että on lämmitys.

Lämmitys - Episode II: Attack of the Cold

Hahhaa, eipä aikaakaan niin voi kauhistus. Olen odotellut lämmitys-tarinan tämän osan päättymistä, mutta vielä ainakin on Never-ending-story. Joten raportoin tilanteesta tähän asti.

Ensi alkuun kaikki menikin kivasti lämmityksen kanssa. Tiivistin ikkunat ja olin ihan tyytyväinen tilanteeseen kodissani. Pari viikkoa sitten huolestuimme naapurin pojan kanssa, kun kaasulla toimiva lämmityslaite kehitteli suuria painelukemia. Normipaine olisi siinä 1.5 tienoolla, mutta meilläpä se lähti huitelemaan 3.5 tuntumaan. Ja tietysti jonkin sorttinen ylivuotoventtiili ruikki ylipainevettä ulos vähän joka puolelta lämmityslaitetta. Keruuastiat alle, kyllä tämä tästä. Raportoimme näistä sitten vuokranantajalle (tiistai) - hänen kauttaan kun nämä asiat "tulee hoitaa". Torstaina hän ilmoitti, että kaveri tulee lauantaina aamulla - saatte kuitenkin hänen puhelinnumeronsa (josko hän ei ilmestykään?? vai miksi??). Tähän mennessä naapurinsälli oli jo keksinyt koittaa, että alenisiko paine, jos avaamme venttiilin, mistä systeemiin lisätään vettä (!). Kumma - ei alentunut. Joten mentiin sitten jo nelosen lukemissa. Perjantai-iltana sitten kotiutuessani A:n kanssa, lainehti eteisessäni ja kylppärissäni. !!! Mitämitämitä! Eteisen patteri oli päättänyt laittaa paineet kohdilleen ja oli irrottautunut seinästä ihan vallan. Eipä ollut paineongelmaa enää. Joten lämmistyslaite pois päältä ja edessä korjaajan odottelua ilman lämmitystä ynnä lämmintä vettä. 

Lauantaiaamu koitti ja tulihan se juippi sieltä viimein. Selitimme hänelle ongelman ytimen ja ensi töikseen, lähes ilman eteisen patteriin vilkaisua, hän marssi lämmityslaitteen luokse "laittamaan painetta kohdilleen". Hänelle piti rautalangasta vääntää, että juuri näin saamme eteisen jälleen lainehtimaan, katso vaikka! Jaajaa, jaahas, katsos vain... Joo-o. Kyllä tänne pitää pojat lähettää tätä korjaamaan, keksi hän ja ehdotti maanantaita.Kovalla väännöllä saimme hänet uskomaan, että hommalle pitää tehdä jotain ja tänään. Joten saimme pojat korjaamaan tilannetta heidän ruokatunnillaan - uskomattoman iloisia he olivat tästä... Patteri otettiin kokonaan pois paikoiltaan ja ilman sulkuventtiileitä olleet putken päät tukittiin venttiilein ja systeemi oli jälleen suljettu. Eikun paineet masiinaan ja lämmitys päälle. Ja saimme kolmannen kerran vinkin, että jos se 'täyttöventtiili' on vaikka vähän auki, niin silloin paineet nousevat. Tiedetään, tiedetään - ei ollut auki. Mutta saimme tehtäväksi tarkkailla tilannetta. Bene. Tarkkailu alkoi ja samoin paineen nouseminen. Minua oli opastettu kuinka painetta alennetaan, joten ryhdyin huolehtimaan siitä kolmisen kertaa päivässä, jotta ei mitään uusia katastrofeja tapahtuisi ennenkuin pojat taas pääsisivät paikalle. Niin joo, ja melko nopeasti selvitin joidenkin vesiputkien kulkureitit. Eteisen patterin vesi menee sitten eteenpäin kylppärin patteriin - jos se vaan liikkuisi jonnekkin. Että kun ei ole eteisen patteria, vesi ei kulje eteenpäin eikä saavuta kylppäriä. Ei lämpöä kylppärissäkään.

Ensimmäinen juippu tuli jälleen (tiistai) toteamaan, että paineet on - mutta he eivät kyllä voi tehdä sille mitään... Jaahas, yhteydet toiseen firmaan ja sieltä sitten perjantaille löytyi kolo, että he pääsevät tilanteen tarkastamaan. Patterit laitellaan kuntoon ihan näinä päivinä, juu-u.

Kaikki meni melko hyvin torstaille asti - mitä nyt painetta tasailin jatkuvasti ja kehitin höyrylämmitysmenetelmän suihkussa käymisen miellyttävyyden lisäämiseksi. Torstaina naapurinsälli oli murheen murtama, nyt hänenkin patterinsa vuotaa... Ja siinä olohuoneessa kastellen kaiken. Vuoto oli vielä hillittyä, joten keruuastia alle ja sen tyhjennystä liki koko ajan. Siinä liki toimiva resepti. Perjantain korjauskaveri osasi oman hommansa - ja vain sen. Joten liikapaineet saatiin poistettua lämmistyslaitteesta - alkuperäinen ongelma poistui keskuudestamme. Mutta seurannaisongelmat jäivät... Pitkän viikonlopun olimme miten kuten poissa naapurin kanssa molemmat, joten pistimme koko systeemin nollille. Vuotomäärät pysyivät lähes siedettävinä kun joku kaveri kävi aina välillä siivoamassa... Palasimme koteihimme ja lämmöt jälleen päälle, kyllä tämä tästä, putkimies on kuitenkin jo luvannut tulla. Kunnes sitten eilen jälleen naapurini synkistyi entisestään. Vettä tuli ihan kunnolla hänen patteristaan leviten koko kämppään... Joten taas systeemi nollille, kaikki paineet pois ja ilman lämmitystä ja lämmintä vettä. Minä jo (vihdoin) kävin ostamassa kylppäriin sähkölämmittimen, jonka sitten sujuvasti siirsin sängyn viereen. Onpahan jossain vähän vähempi kylmä. Tänään Juippu kävi taas. Vain toteamassa, että tilanteet on. Johan jotakin. Kyllä tälle jotain täytyy tehdä, ehkäpä huomenna tai viimestään ehkä lauantaiaamuna. Kun nyt juuri meillä on katsos melko kiire. 

Jään odottelemaan tarinan pikaista etenemistä ja jatkan raporttiani. Toivottavasti päätän sen.

Lämmitys.

Noniin, se aika vuodesta on näilläkin leveyspiireillä saavutettu, että lämmitys piti laittaa päälle. Tai no, minähän olen tiiviisti kynttilöitä polttelemalla saanut vielä kylmän pidettyä loitolla, mutta naapurin sälli, jonka kanssa meillä on yhteinen kaasulämmitin, rupesi jo värisemään kylmästä. Saksasta hän on kotoisin, mutta se on se sama sälli, joka ei ollu tietenkään edes ajatellut käyttävänsä asunnossa olevaa takkaa, koska se on niin likaista puuhaa. Hihhii!

No siis, hänen kanssaan pähkäiltiin lämmitys toimintaan sitten eilettäin illalla. Ja siinähän onkin mielenkiintoiset kommervenkit. Pitää myös kirjottaa ne äkkiä ylös, koska kohta näitäkin asioita alkaa pitämään ihan normaaleina. Lämmitys pelittää kaasulla, jolla lämmitetään vettä, joka kiertää (jos kiertää) pattereissa. Helppoa tähän asti. Termostaatti on mun Huoneessa. Kun tuo Huone on termostaatin pyytämässä lämpötilassa, lämpöä ei luonnollisestikaan enää tuoteta. Eli, jos poltan kynttilää termostaatin välittömässä läheisyydessä, saa naapurini hytistä omassa asunnossaan. Vaihtoehtoisesti, jos saan takan toimintaan (takka = Huoneessa), hän myöskään ei saa lämpöä, koska termostaatti sanoo, että lämmöt on jo. Tai sitten lähden lomalle, laitan patterit pois päältä, termostaatti sanoo, että kylmää on ja naapuri voi ihan vapaasti paistua omalla puolellaan. Tai sitten jos pidän jonkun oven kiinni - esim. sen mikä johtaa eteiseen ja sitä myöden myös kylppäriin. Lämmöt eivät ole siellä, koska Huone on lämmin, muusta termostaatti ei ole kiinnostunut.

Luultavasti saamme hommat kuitenkin toimimaan ihan kivasti, tottuuhan sitä jos jonkinlaiseen. Ja voihan se ongelma sittemmin olla ihan vaan se, että joku patteri ei toimi. Tai sitten joku paine jossain on joku väärä ja sitten taas joku ei toimi. 

Lopuksi, onneksi asunnot ovat yksinkertaisen, ei varsinaisesti kiinnimenevien ikkunoiden ansiosta lähinnä jatkuvasti tuuletettuja. Ilma kiertää ja näin ollen myös toivottavasti lämmin ilma löytää useampaan paikkaan. Kaasua kuluu - eläköön Venäjän kaasuvarat. Toukolle menen ostamaan iiiiiison lämpimän maton. Sen kaakelilattian peitoksi. Muistakaa siellä Pohjolassa olla iloisia puisista tai vastaavista lattioista. Kyllä se kaakeli osaa ollakin kylmä varpaaseen.