keskiviikko 29. syyskuuta 2010

Lämmitys.

Noniin, se aika vuodesta on näilläkin leveyspiireillä saavutettu, että lämmitys piti laittaa päälle. Tai no, minähän olen tiiviisti kynttilöitä polttelemalla saanut vielä kylmän pidettyä loitolla, mutta naapurin sälli, jonka kanssa meillä on yhteinen kaasulämmitin, rupesi jo värisemään kylmästä. Saksasta hän on kotoisin, mutta se on se sama sälli, joka ei ollu tietenkään edes ajatellut käyttävänsä asunnossa olevaa takkaa, koska se on niin likaista puuhaa. Hihhii!
No siis, hänen kanssaan pähkäiltiin lämmitys toimintaan sitten eilettäin illalla. Ja siinähän onkin mielenkiintoiset kommervenkit. Pitää myös kirjottaa ne äkkiä ylös, koska kohta näitäkin asioita alkaa pitämään ihan normaaleina. Lämmitys pelittää kaasulla, jolla lämmitetään vettä, joka kiertää (jos kiertää) pattereissa. Helppoa tähän asti. Termostaatti on mun Huoneessa. Kun tuo Huone on termostaatin pyytämässä lämpötilassa, lämpöä ei luonnollisestikaan enää tuoteta. Eli, jos poltan kynttilää termostaatin välittömässä läheisyydessä, saa naapurini hytistä omassa asunnossaan. Vaihtoehtoisesti, jos saan takan toimintaan (takka = Huoneessa), hän myöskään ei saa lämpöä, koska termostaatti sanoo, että lämmöt on jo. Tai sitten lähden lomalle, laitan patterit pois päältä, termostaatti sanoo, että kylmää on ja naapuri voi ihan vapaasti paistua omalla puolellaan. Tai sitten jos pidän jonkun oven kiinni - esim. sen mikä johtaa eteiseen ja sitä myöden myös kylppäriin. Lämmöt eivät ole siellä, koska Huone on lämmin, muusta termostaatti ei ole kiinnostunut.
Luultavasti saamme hommat kuitenkin toimimaan ihan kivasti, tottuuhan sitä jos jonkinlaiseen. Ja voihan se ongelma sittemmin olla ihan vaan se, että joku patteri ei toimi. Tai sitten joku paine jossain on joku väärä ja sitten taas joku ei toimi. 
Lopuksi, onneksi asunnot ovat yksinkertaisen, ei varsinaisesti kiinnimenevien ikkunoiden ansiosta lähinnä jatkuvasti tuuletettuja. Ilma kiertää ja näin ollen myös toivottavasti lämmin ilma löytää useampaan paikkaan. Kaasua kuluu - eläköön Venäjän kaasuvarat. Toukolle menen ostamaan iiiiiison lämpimän maton. Sen kaakelilattian peitoksi. Muistakaa siellä Pohjolassa olla iloisia puisista tai vastaavista lattioista. Kyllä se kaakeli osaa ollakin kylmä varpaaseen.

Ei kommentteja: