maanantai 18. toukokuuta 2009

TOO II

"Tänään" olen oppinut, osa 2.

Lauantaina sain käteeni vihreän vesipullon. Täällä pullovettä kulutetaan aivan hurjia määriä (enempi kuin Suomessa), kai koska ollaan liian pelokkaita juomaan hanasta. Sillä mummon aikaan se ei ollut hyvästä juoda hanavettä ja perinteitä ilmeisesti pitää kunnioittaa. Vihreä vesipullo kuitenkin oli uutukainen, semmoinen biohajoava PLA (polylactic acid) 'muovinen'. Uutinen ko. tuoteesta.

Olin aivan niin sanotusti huuli pyöreänä ja H.Moilasena, mutta onneksi pomoni tiesi kertoa tästä lisää. Uutuus todellakin. Materiaali hajoaa maan alla kuudessakymmenessä asteessa. Ongelmatonta ei kuitenkaan ole. Ei mulle ainakaan olisi tullut mieleenkään, että kyseessä EI ole muovipullo, niin muoviselta se vaikutti. PLA-pulloa ei pidä laittaman muovin sekaan, sillä se pilaa koko PET-muovisatsin, mistä siis tehdään yleensä ottaen jotain hyödyllistä materiaalin oltua ensin PET-muovipullo. Onneksi PLA-pullot ovat vihreitä - ne kait (toivottavasti) sitten erotellaan lähinnä värin perusteella PET-materiaalin seasta.

Mutta siis aivan mahtava ylläri tällainen puun takaa käteeni ilmestynyt eko-pullo!

Ei kommentteja: