maanantai 27. huhtikuuta 2009

H2O

Näin kun vettä tulee taivaalta kuin Esterin aikoina ja Turusen pyssystä eikä mikään muu pyöri mielessä eikä puheissa, lienee luontevaa kirjoittaa muutama vesiasia.
Täällä kun sataa, niin sitten sitä vettä tulee. Reippaasti. Ja sitten on kaikki vaatteet märkänä eikä ne ehdi kuivua siihen mennessä kun taas tarttisi ulos lähteä. Nam. Ehkä siitä syystä ihmisellä pitäisi olla enemmän vaatteita. Tai joku kuivatussysteemi, vaikka niinku sauna. Hmm. Juu, ja näin kun sataa reippaasti, niin vesi tulee autotallin katon läpi kalkin kera ja tiputtelee tosi ärsyttäviä fläkkejä opeliskin päälle. Vuokraemäntä laitatti (joidenkin) tiputuskohtien alle putken, että vesi menee nyt vaihteeksi toivottavasti jonnekin muualle. Katotaan kuinka pitkäaikainen tämä ratkaisu lienee. Teille tulee myös reikiä sateella. Siis niinkun autoteille. Pikkuhiljaa reijät kasvavat kasvamistaan ja lopulta lätäkön peitossa on reipas ja teräväreunainen reikä keskellä tietä. Olen kuullut jo useamman tarinan kuinka joku on ajanut sellaisessa renkaansa rikki.
Kunnon italialainen käyttää keskimäärin enemmän sateenvarjoa kuin sadetakkia. Saappaita ei näy olevan kenelläkään. Italialainen kun lähtee lounaalle, ottaa hän sateenvarjokseen auton. Sille parinsadan metrin matkalle. Ja kun sataa, niin italialainen sanoo että che freddo. Mutta osaa myös kerrospukeutua - kollegalla oli tänään takin alla neljä kerrosta!
Vettä on myös järvissä. Täälläkin. Mutta melkein missään järvessä ei muka voi uida. On menty pilaamaan vesi. Ispran rannassakin oli kielto vielä muutama vuosi sitten, mutta kun rannalle rakennettiin uusi ravintola ja laitettiin uudet kiveykset, niin uintikielto poistettiin. Jännää kuinka ravintola silleen puhdistaa koko Maggioren veden. Lago Monatessa voisi huhun mukaan uida. Paitsi joskus sitten kesemmällä, jolloin sinnekin kuulemma, huhun mukaan edelleen, julistetaan uintikielto. Saksalainen naapurini väitti kyllä käyvänsä uimassa Maggioressa. Pitää suunsa visusti kiinni eikä koskaan ole tullut iho-oireita.
Saksalaisella on siis samanmoinen lähestymistapa kuin mulla oli juomavesiasiaan. Aattelin, että koitan, voiko tuota hanavettä juoda. Kylläpä se vatsa sitten ilmoittaa jos ei voi. Eikä ilmoittanut. Nyttemmin kannan kotihanavettä töihinkin, sillä työrakennuksessa on kuulemma tosi vanhat putket ja siivoojaa myöten koko väki on mulle vakuutellut, että se ei ole terveellistä juotavaksi. Teen keittäminenkin on jäänyt sitten töissä vähille kun en vaan osaa pullovettä ruveta teeksi keittelemään. Meidän ruokalasta sentään saa nykyään 'hanavettä'. Sinne hankittiin kotva sitten semmoset jotku erikoissuotimet joiden läpi voi lirutella ilmaista ja raikasta hanavettä. Maku on oikein hyvä mutta silti puolen litran pullovedet naapuripyödältä päätyvät ihmisten tarjottimille. Hmpf.
Sitten vielä tarinan kruunuksi vesiklosettiasiaa. Se oli jotenkin melkein jopa odotettavissa, että laskettelukeskuksissa on täällä usein vesiklosetti mallia 'reikä lattiassa'. Usein huuhtelu sitten tapahtuu hanaa vääntämällä enemmän tai vähemmän auki. Se mikä yllätti oli se, että Milanossa, kovin keskustassa, kyseisen mallin käymälöihin törmää myös. Ulkoisesti erittäin tyylikkäissä kahviloissa. Täytyy myöntää, että muutamassa paikassa en olisi ikinä uskonut. Niin, poikien puolella niihin törmää vielä useammin kuin tyttöjen puolella.
Vieläkin sataa. Onneksi Toukokaan ei tykkää hirmuna sateesta. Tultiin sisälle polttamaan kynttilöitä ja juomaan lämmintä. Se hyvä puoli sateessa on. Muutaman päivän päästä ehkä täälläkin jo helpottaa. Lämmöt nousee viitisentoista astetta. Sitä odotellessa.

1 kommentti:

Sari Ky kirjoitti...

Voisit puhaltaa sellaisen keskikokoisen (n.2-3 päivää satavan) sadepilviryppään tänne meille päin. Luonto ja allergikot odottavat kuumeisesti huuhtovaa sadetta.