Pergola

Aina sitä oppii uutta. Ja eräs uusi asia minulle oli jossain vaiheessa "Pergola". Siis semmonen elävä terassin katto. Vissiin syy siihen, että niitä näkee täällä keskimäärin enempi kuin Suomessa, lienee tämän maan luonnon uskomaton kasvutahti. En muun muassa meinannut millään uskoa, että pari kuukautta sitten käyttämäni polku olisi kadonnut. Joten puskin läpi. Shortseissa ja varvastossuissa, tietenkin. Ja polku OLI kadonnut, joten olin päästä varpaisiin naarmuilla, raapaleilla ja hämähäkin seiteissä. Kun saavuin ystävieni luokse picnicille... Maineeni senkun taas paranee. Mut siis pergola. Niitä on melkeen joka paikassa. Paitti ei mun pihassa. Ja naapuri ei innostunut aiheesta, kun koitin ehottaa, että hei! Tehään hei meillekin tollanen! Ei lähteny. Kumma tyyppi. Puhui jostain 'historiallisesti arvokkaasta seinästä, jota ei sovi peittää"... Noh, ihan kiva niinkin. Tietty!
En nyt löytänyt tän enempää kuvia, mutta näillä pääsee alkuun. Autokatoksia kaverit on siis väkertäneet. Ja rantabulevaardeja. Ja toi viimenen kuva on Isola dei Pescatorilta, olivat tehneet tommosen laivan olosen terassin. Aivan mahtava! Mutta siis paljon näitä on pihoilla ympäriinsä. Näyttää siltä, että kehikko vain pystyyn, taimi juurelle ja muutamassa kuukaudessa on aurinkosuoja. On se vaan hirmu kätevää.