Tasan vuosi sitten kirjoitin ensimmäisen tekstini tänne plokiin. Niin se aika rientää. Ja kun nyt lueskelen tekstejäni, niin tavallaan hyvä, että olen kirjoittanut asioita muistiin. Ei niitä muuten muistaisi. Mutta huvittavaa niitä on lukea, ei voi mitään.
Keksin jokin aika sitten superloistavan idean, että kokoan teksteistä semmoisen hurjan hauskan päiväkirjan valokuvineen muistoksi itselleni. Semmoisen kovakantisen komian painetun kirjan. Tekstit kun on täällä valmiina. Kunhan editoi homman kasaan. Taidan kuitenkin vielä toisen kerran miettiä josko tekisin sittenkin jonkun niukkasanaisen yhteenvedon runsailla kuvilla.
Tosi vaikeeta on välillä ollut kirjoittaa. Paljon tapahtuu ympärillä, mutta osaa en pysty kuvailemaan sanoin, osaa en viitsi tai halua muistella jälkikäteen, osaa en vaan muuten kirjoita. Mutta joka tapauksessa elämä etenee täällä Alppien "alla". Sosiaalinen turvaverkko on hahmottunut, lähitienoiden tuntemus on hyvällä mallilla, paikallinen kieli sujuu niin, että koiratyyppien kanssa voin melkein jo rupatella. Vieraita on käynyt kanssa kivasti piristämässä arkea ja muistuttamassa Suomesta. Työt sujuvat ja kotiasiat ovat kunnossa. Ainakin niin kauan kun talvi iskee taas luihin ja ytimiin...Tulevaisuuskin näyttää hyvältä, etenkin kun on kaksi Suomen reissua varattuna! Vielä kun syksyn oopperakausi pyörähtäisi käyntiin...
Hyvillä mielin voin siis astua ulkomaavuoteeni numero kaksi. Toivon saavani kerrotuksi osin mielenkiintoisia, osin hauskoja, osin (hyvin) kuvin varustettuja ja osin muuten vaan ältsin hyviä juttuja.
Keksin jokin aika sitten superloistavan idean, että kokoan teksteistä semmoisen hurjan hauskan päiväkirjan valokuvineen muistoksi itselleni. Semmoisen kovakantisen komian painetun kirjan. Tekstit kun on täällä valmiina. Kunhan editoi homman kasaan. Taidan kuitenkin vielä toisen kerran miettiä josko tekisin sittenkin jonkun niukkasanaisen yhteenvedon runsailla kuvilla.
Tosi vaikeeta on välillä ollut kirjoittaa. Paljon tapahtuu ympärillä, mutta osaa en pysty kuvailemaan sanoin, osaa en viitsi tai halua muistella jälkikäteen, osaa en vaan muuten kirjoita. Mutta joka tapauksessa elämä etenee täällä Alppien "alla". Sosiaalinen turvaverkko on hahmottunut, lähitienoiden tuntemus on hyvällä mallilla, paikallinen kieli sujuu niin, että koiratyyppien kanssa voin melkein jo rupatella. Vieraita on käynyt kanssa kivasti piristämässä arkea ja muistuttamassa Suomesta. Työt sujuvat ja kotiasiat ovat kunnossa. Ainakin niin kauan kun talvi iskee taas luihin ja ytimiin...Tulevaisuuskin näyttää hyvältä, etenkin kun on kaksi Suomen reissua varattuna! Vielä kun syksyn oopperakausi pyörähtäisi käyntiin...
Hyvillä mielin voin siis astua ulkomaavuoteeni numero kaksi. Toivon saavani kerrotuksi osin mielenkiintoisia, osin hauskoja, osin (hyvin) kuvin varustettuja ja osin muuten vaan ältsin hyviä juttuja.
2 kommenttia:
Hienosti vuosi kirjoittelua takana! Jatka samaan malliin niin riittää seikkailuja luettavaksi :) Millonkas oot tulossa Suomeen?
T: Iina
Oopperakautta odotellessasi olet varmaan huomannut, että Serie A on jälleen pyörähtänyt käyntiin.
Muutama viikko sitten pelattiin Derby della Madonnina, ja voin vain olettaa sinun olleen paikan päällä! Rino Gattusolla ei ollut ihan paras päivänsä, Rossoneri sai mitä ansaitsee.
Eilen Il Pupone järjesti hienon työnäytteen uudelle valmentajalleen Giallorossin kohdatessa Violan, oli kaunista katseltavaa.
Lähetä kommentti