Hahhaa! Niin se menee paikallinenkin, melkolähijärvestä noussut rapu punaiseksi. Lähistöllä asuvat ystäväni intoutuivat tuomaan paikalle rapumertoja kotoSuomesta ja käymään ravussa. Paikalliset säännöt kuuluvat kieltävän ravustuksen pimeällä (eikös se just pimeällä se ravustus tapahdu??) ynnä myös välineistön käytön. Eli täällä tulisi ravustus varsin suorittaa päiväsaikaan paljain käsin. Siitä järvestä missä ei parane uida lainkaan. Sääntöjä siis tulkittiin soveltuvin osin ja pian kavereilla olikin sitten amme täynnänsä rapuja. PersuSuomalaista Koskenkorvaa he maustoivat tökkäämällä pulloon rosmariinia oksan ja tilliä he metsästivät kissojen, koirien ja muiden kynnelle kykenevien kanssa myöskin - harvinaisen hankalaa muuten. Tillin löytyminen. Mutta suuren salapoliisioperaation tuloksena ongelma ratkesi parhain päin. Näistä aineksista koostui varsinainen riemuisa rapujuhla extemporee vauhdilla tänne Alpin eteläpuolelle.
 |
| Keittyneet rapuset valumaan sillä välin kun alkupalakeitto porisee hellalla... |
 |
| Alkupalakeitto luonnollisesti herkullinen Suppilovahverokeitto. Toimi myös ravuttoman ravintokorvikkeena, nam! |
 |
| Siinä ne nyt on! Huomaa erityisesti punaisen ja vihreän servetin väliin asetettu valkoinen servetti tuomassa paikallista tunnelmaa. |
 |
| Tuoijjottavat! |
 |
| Onnellinen on hän. |
 |
| Tarkkaa näytti olevan rapupaahtoleivän valmistustyö, maistuvaa oli kuulemma myös. Ihan kotomaiselta kuulemma maistui. |
 |
| Ja mitenkäs muutenkaan kuin että jälkiruuaksi oli mustikkamascarponepiirakka - se loppui niin nopeasti, että kuvaan jäi vain tyhjä piirakkavuoka! Tai sitten ahne kuvaaja keskittyi vuoan tyhjentämiseen ennenkuin pystyi ajattelemaan valokuvia. Hm. Tiedä häntä... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti