sunnuntai 16. tammikuuta 2011

hippa!

Täällä taas! Vuosi vaihtui, mutta tämä bloki se vaan pysyy yhtä epätasaisen aktiivisena.On se vaan upeeta, että jotkut asiat tässä maailmassa säilyvät ennallaan. Tulee semmonen jatkuvuuden tunne! Siitä tuli vähän pöljä tunne, että lauantaina (noh, siis eilettäin) menin laskettelemaan. Tai siis ei laskettelusta niinkään tullut pöljä olo, pohkeet vaan tuli kipeeks. Mutta pöljä olo tuli kun luulin meneväni ihan uuden uutukaiseen paikkaan, tokikin likelle aiempia tuttavuuksia, mutta sitten hissillä ylöspäin Alpin rinnettä noustessani tajusin, että minähän olen ollut täällä aiemminkin!
Taisipa olla sama pipa päässä tälläkin kertaa - sen verran hölmön näkönen, että laitankin todistusainestoksi vain varjokuvan!
Älyttömän hieno päivä! Aurinkoa, aurinkoa! Paistoi kuin maaliskuussa ikään ja etenkin iltapäivällä jo kuumuus rupes vaivaamaan, vaikka eritoten olin lähtenyt vähillä vaatteilla liikenteeseen. Huhhuh! Aivan mahtavaa!
Menin liittymään nyt alkaneen kauden kunniaksi työpaikan hiihtokerhoon, jospas vaikka tulis vähän enemmän tutustuttua tuohon noinkin likellä olevan hiihtomaisemaan. Ja se onkin älyttömän kätevä. Kun saa itsensä vain aamulla sängystä hilattua ylös ja tuohon 10 minuutin ajomatkan päähän, niin sitten voikin nukkua pari tuntia bussissa, lasketella päivän ja sit taas nuokkua/nukkua bussissa paluumatkan.
 Ja niin joo, eilisen paikan nimi on Gressoney - tosi kiva paikka kun aurinko paisto rinteille mukavasti koko päivän.Sieltä pääsi Alagnaankin laskemaan. Kävin kerran, alhaalla asti. Eka rinne olikin kiva musta, mutta toka oli ihan tyhmä punane, muistin keskellä siellä ollessani, että tuskailinkin samaa rinnettä myös vuosi sitten. Ja hissejä joutui odottelemaan paikoin hyyyyyvinkin pitkään. Eli palasin Gressoneyn puolelle aurinkoon, jipi!
Tänään sitten lumimaisemat vaihtuivatkin näihin kotikulmien lumettomiin - lenkkareilla voi tuolla metsässä Token kanssa käveleksiä. Ja se yksi pelto jopa vihersi! Jukra! Touko oli myös niin hurjan taitava, että löysi jonkun ihanan missä pyöreksiä ja niinpä kaveri haisikin mehevälle kun tultiin kotio... Kylpyyn siis. Maukkaan (ja piiiitkän) raclette lounaan tarjonneet ystävät väittivät, että sain hajun pois. Kiva kuulla, vähän olis ehkä ollut tylyä viedä koira kyläilemään, jos se olis haissut niinkin pahalle, hihiiii!

Ei kommentteja: