keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Tapped the Movie

Joskus on laiska olo. Eikä jaksa ruveta rähjäämään. Mutta sittenhän se jää se rähjääminen liian usein. Joten nyt koitan olla epälaiska. Ja aloitan blokini uumeniin jälleen uuden alaosaston, ympäristöleffablokin.


Katselin juuri dokumenttileffan "Tapped", joka kertoo pullovedestä. Ja lähinnä sen turhuudesta. Leffa oli tehty USAssa, joten tokikin katsantokanta oli suuresti USAlainen, mutta melko hyvin nuo luvut varmasti voi ekstrapoloida eli venäyttää tänne meidän kotoEurooppaan. Tai sitten vaan ajatellaan globaalisti näitä asioita. Sillä vesi on globaali kysymys. Pallostamme on 75% vettä, josta 1% on juomakelpoista. Nerokas se heppu, joka keksi tehdä siitä bisneksen... Elokuva kertoo muun muassa kuinka Nestle kaiken muun ohella ottaa vettä Mainesta, perusjuomavettä. Sit ne laittaa sen PET-muoviseen pulloon ja myyvät mainelaisille. Kävi myös yllättäen ilmi, että kuuluisa FDA (lue: ihan vaan älyttömän tärkee kansalaisten kaikelta suojelija, sen logon voi löytää yhdestä jos toisestakin elintarvikkeisiin liittyvästä) ei tutki lainka mitään tuossa välillä, koska tuotto ja myynti tapahtuvat samassa osavaltiossa. Sit ei kuulemma tarvi. Kuten FDAn mielestä ei tarvi myöskään ollenkaan seurata mitä tapahtuu riippumattomien tutkijaryhmien tutkimuksissa. Riittää kun tsekkaa teollisuuden omat raportit, että turvallisia ovat tuotteet. Kuten kävi nyttemmin jo kuuluisuudeksi muodostuneen bisphenol-A:n kanssa, kavereiden kesken ihan BPA vaan... Sehän on hurjan yleisesti käytetty, mutta pitkään vaiettu muovin koveteaine, jolla on nyttemmin todettu olevan yhteyksiä liikapainoon, diabetekseen, lasten yliaktiivisuuteen, syöpiin... Sitä on käytetty paljon semmoisissa kovemmissa muovipulloissa, lasten tuttipulloissa...

Joo, ja sit se seikka, että mistä se muovi tulee. Raakaöljy jalostustuotehan se. Kuten vaikkapa bentseeni (=karsinogeeni). Bentseeniä tutkitusti muodostuu muovipullossa olevaan virvoitusjuomaan sen ollessa esim. kuumassa autossa ja sisälämpötilan noustessa yli 60° :een. Raakaöljyn jalostamoiden naapurissa asuvat ihmiset - jonkun pitää ikävä kyllä asua siinäkin - kärsivät ihan vaan huimasti keskivertoa enemmän omituisista sairauksista ja syöpäkuolleisuus on erittäin koholla.

Ja mitä sitten tapahtuukaan... Mihin muovipullo joutuu kun se tyhjenee vedestä?? Roskiin! Kuinka usein se oikeasti kierrätetään ja kuinka paljon on vain kaunista puhetta? Ja jos ja kun ne ei mene roskiin, niin sitten luontoon... Monilla hiekkarannoilla jo nykyään on muovia nanopartikkelikoossa enemmän kuin hiekkaa. Ja niihin pikkiriikkisiin hiukkasiin liittyvä tutkimus on vielä lapsen kengissä. Mutta nyt jo tiedetään, että partikkelit on niin pikkusia, että pääsevät sisälle meidän soluihin. Voidaan vaan kuvitella mitä kaikkea jännää ne siellä aiheuttaa...

Suuri osa muovijätteestä on kerääntynyt Tyynelle valtamerelle valtaisaksi pyörteeksi. Sieltä kun ottaa vesinäytteen, niin se sisältää muovipartikkeleita enempi kuin planktonia. Sitten kalat syö sitä. Jep.

Vielä voisi vähän aikaa miettiä että miksi. Miksi pullovesi menee kaupaksi? Myyvä osapuoli on tehnyt oivan markkinakikan - sanovat että pullovesi on turvallista ja puhdasta. Ja samalla luovat kuvan, että hanavesi EI ole kumpaakaan näistä. Ei sitä varsinaisesti sanota ääneen, koska se ei ole totta, mutta semmoinen kuva siitä tulee ihmisten mieliin... Ja sitten vielä laitetaan kaiken maailman mallit ja kuuluisuudet poseeraamaan vesipullon kanssa julistamaan mielikuvaa, että vesipullon kanssa olet älycool. Ollut näemmä toimiva resepti. "Sinä TARVITSET vesipulloa, sillä muuta turvallista vedensaannin mahdollisuutta sinulla ei enää ole!"
Jotenkin tulee mieleen joku lausahdus Michael Mooren "Bowling for Columbine" leffasta, että amerikkalaiset on saatu uskomaan, että Amerikka on niin turvaton paikka elää, että ihmiset tarvitsevat aseen... Ja siinä rajan toisella puolen Kanadassa ei o sit lainka niin turvatonta. On se vaan uskomatonta.

Melkein aluksi meinasin olla tykkäämättä leffasta kun aattelin, että onpa tylsää jos se koko dokumentti käsittelee vain niitä mainelaisia. Mutta sittenpä aiheetta käsiteltiinkin kiitettävän monelta kantilta. Kyllä tämä kannattaisi kaikkien nähdä tämä leffa.


p.s. Niin on täällä italialaisen saappaan varressa omituista oman pullon käyttö ynnä pullon uudelleen täyttö, että alvariinsa menetän uudelleentäyttöpulloni, mikäli unohdan sen työpöydälle tyhjänä. Kiltti siivoojatäti laittaa sen mitä ystävällisimmin puolestani roskikseen... Onneksi eivät ole sitä sigg-pulloa vieneet metallinkeräykseen sentään!


Ei kommentteja: